Skip to content

Kaljuuntuminen puhuttaa, mutta lääketiede polkee paikallaan

heinäkuu 19, 2016

Pohjalainen lehti kirjoitti 12.7 Terveys-osiossaan kaljuuntumisesta ja pälvikaljusta. Sain lehden ilmestymisen jälkeen lukuisia yhteydenottoja, joissa pyydettiin minua kirjoittamaan vastine. Epäilen, ettei sitä kuitenkaan julkaista, sillä meillä Suomessa lääkärien sana on pyhä, eikä muita tietoja tarvita.

Perinnöllinen kaljuus puhuttaa, mutta aina tarjotaan vain lääkärien näkemys.

Perinnöllinen kaljuus puhuttaa, mutta aina tarjotaan vain lääkärien näkemys.

Tässä kuitenkin kirjoittamani vastine, jos joku haluaisi tietää, mitä vastasin.

Vastine kirjoitukseen ”Perinnöllisen kaljuuntumisen voi pysäyttää, mutta ei perua”

Kirjoituksen alussa mainittiin, että ”pälvikaljun laukaiseva tekijä jää usein mysteeriksi”. Olemme tutkineet HiusAkatemiassa mikroskoopilla pälvikaljua vuosia. Laukaiseva tekijä on aina stressi, jonka vaikutus kohdistuu suoraan hiusjuuriin. Tämän voi todeta ainoastaan mikroskoopilla ja tulos on kiistaton.

Erikoislääkäri Laura Rehn ei nyt ole oikeassa väitteessään, että ”kehon valkosolut kerääntyvät hiusnystyjen ympärille, minkä seurauksena nystyt siirtyvät lepotilaan”. Niin ei todellakaan tapahdu.

Jos nystyt siirtyisivät lepotilaan, ei pälvikaljua saisi kasvatettua nopeasti umpeen. Olemme havainneet, että nystyt ovat pälvikaljuudessa toimintakykyisiä. Se prosessi, jolla saame pälviin kasvamaan hiukset vaikeassakin tapauksessa, on muita hiustenlähdön tekijöitä nopeampaa. Siinä vaaditaan aina hiusjuurista tehtävä tutkimus, sillä ihmiset eivät ole samanlaisia, eivätkä elä samanlaisesti.

Kortisonihoito tulisi olla jo mennyttä aikaa, emme suosittele sitä missään tapauksessa, sillä se ei ole ollenkaan oikea apu, vaan se ohentaa ihoa ja lisää muiden hiustenlähdön syitä häiritsemään hiusten kasvua.

Eikä myöskään ketokonatsolisampoo ole riittävä apua hiuspohjan tulehdukseen, mistä on käytetty kirjoituksessa nimitystä ”tai-ihottuma”. Siihen käytetään turvallista kapillaarihoitoa, jota tekevät siihen koulutetut hiushoitajat.

Perinnöllinen kaljuuntuminen

Olipa hiustenlähdön syy mikä tahansa, se syntyy aina usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Siksi pelkkä dihydrotestosteronin (DHT) hoito joko minioxidiililla, finasteridilla tai dutasterdilla ei tuota hiuksia takaisin. Ne voivat kyllä hidastaa kaljuuntumista, joskin haittavaikutukset tunnetaan.

Väite, ettei ”täydellistä parannuskeinoa miestyyppiseen kaljuuntumiseen ole”, on mennyttä aikaa. Kyllä on, mutta hoito kestää koko elämän. Hoito on valittava yksilökohtaisesti, kuten kaikissa muissakin hiustenlähtötapauksissa. Verikokeet, biopsia (koepala) ja silmin tehtävä tutkimus ei todellakaan riitä. Kaikki hiustenlähtötapaukset vaativat AINA hiusjuurista tehtävän tutkimuksen lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetulla mikroskoopilla – ei mikrokameralla.

”Naistyyppinen kaljuus”.

Sellaista ei todellisuudessa ole olemassa kuin ”naistyyppinen kaljuus”. Todellisuudessa ei lääketiede tunne niitä syitä, mitkä harventavat naisten hiuksia. Syitä on runsaasti. Mukana voi olla DHT, yleensä vasta vaihdevuosissa. Se ei ole koskaan ainoa tekijä, vain osatekijä, niin kuin miehilläkin. Naisilla on testosteronia vain huomattavasti vähemmän kuin miehillä, siksi ei täyttä kaljuuntumista voikaan tulla.

Lääketieteellä on valitettavan yksipuolinen tieto eri hiustenlähdön tekijöistä johtuen siitä, ettei ole vaivauduttu tutkimaan mikroskooppisesti hiusjuurista ongelmia. Samalla pitäisi tutkia kehon tila, vatsa- ja suolistonhäiriöt, yliherkkyydet, osattava antaa ravintoneuvontaa, olisi perehdyttävä ravintolisiin jne.

Kuitenkin n. 45 vuoden ajan on kehitetty hiustenlähdön hoitoja eri tyyppisiin ongelmiin, joten tietoa ja taitoa on saatavilla.

 

Ystävällisin terveisin

Annikki Hagros-Koski

Luonnontieteiden kandidaatti, hiustutkija

HiusAkatemia

annikki.hagroskoski@hiusakatemia.fi

 

Mainokset
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: